Aattoyön tähtiglögi

Huumaavan tuoksuinen glögi kruunaa aattoyön.

Jouluaaton viimeinen glögi nautitaan aattoyönä. Kuusenkynttilät nostattavat tuoksua joulukuusesta ja kuusi kukkii koristeissaan. Juhlinnan äänet ovat hiljentyneet. Mieli on herkistyy. Talossa sykkii joulu.

Punaisen glögin aika on ohi. Sitä on nautittu pikkujouluna. Ja jouluntuloa odottaessa. Nyt on vaalean aika. Glögin, joka tuudittaa suloiseen väsymykseen, avaa aistit aattoyölle ja maistuu, vaikka tuhti aattoillallinen takana.

Ennen kuin viimeiset kynttilät sammutetaan, viimeinen joululaulu soi ja pää painuu tyynyyn, kaadetaan glögilasiin kullankeltainen, huumaavan tuoksuinen tähtiglögi. Aattoilta on ohi ja joulupäivä voi alkaa.

Tähtikuvioita aattoyön tähtiglögissä.

Aattoyön tähtiglögissa täyteläiseen omenan makuun liittyy mieto tähtianiksen tuulahdus ja kristalloitu tumma sokeri luo lempeää makeutta.

Aattoyön tähtiglögi

1 osa omenaviiniä (tässä reseptissä Mäntyharjulaisen Tyryn tilan Iita-omenaviiniä)
1 osa Herrljungan omena-inkivääriglögiä
Tummaa, kristalloitua sokeria (Azucar candy, rock candy)
tähtianiksia
tilkka Calvadosia

Lämmitä saman verran omenaviiniä ja Herrljungan omena-inkivääriglögiä. Laita kattilan pohjalle muutama pala kristallisoituneita sokeripaloja ja pinnalle kellumaan pari tuoksuvaa tähtianista. Lämmitä glögiä, kunnes sokerit ovat

sulaneet ja maku on tasapainoinen ja makea, ei hapan.

Leikkaa omena vaakasuunnassa ohuiksi siivuiksi, niin että siemenkodan kaunis tähtikuvio tulee esiin. Laita omenasiivu kuhunkin glögilasiin ja lasin pohjalle vielä kristallisoitunutta sokeria. Koristele lasin reuna täydellisen tähden muodostavalla tähtianiksella. Kaada laseihin lämmin glögi. Lisää tilkka Calvadosia, mikäli haluat vielä syventää omenan makua ja saada jouluyöhösi sytkettä.

Aattoyönlögihetki on ohi.

Glögijuodaan hitaasti, nautiskellen, niin että sokerin sulaessa maku tiivistyy ja makeutuu. Tähtianis laulaa unilauluaan ja kristalloitunut sokeri antaa makeuttaan aaton tohinasta väsyneelle. Taustalla soi hiljaa ”Tulkoon Joulu’ , jossain helisee reen tiuku ja on aika siirtyä unten maille.

Tämä glögiohje osallistuu blogien kuukauden ruokahaasteeseen, käy äänestämässä, mikäli tähtiglögi koskettaa. Äänestys alkaa joulupäivänä, 25.12.

Väriä kaamokseen!

Silmänruokaa lautasella.

Näin pimeään kaamosaikaan puhutaan paljon lohturuoan syömisestä. Tässä tapauksessa voisi puhua puhtiruoan syömisestä, sillä sen verran kirpsakka ja kaunis tämä annos on aasialaisine vivahteineen. Tässä annoksessa lempeän tunan kanssa räiskyy koko perusvärien paletti. Piristettä pimeään!

Suosin yleensä ruokaa, joka tulee läheltä, mutta aasialaista ruokaa laitettaessa tonnikala on kiva kaveri. Se nauttii inkivääri- ja valkosipulikylvyistä, sitä ei tarvitse kuin hieman kypsentää ja sen koostumus kestää hyvin käsittelyä.

Tonnikala on tuoreena parhaimmillaan erinomaista. Mutta nimenomaan tuoretta tämän lihaisan kalan tulee olla, muute maku on ikävän kalanmaksaöljyinen. Tonnikalan maku on itsessään hieman puiseva, joten aasialainen ympäristö sopii sille parhaiten.

Jostain ulkomaanmatkalta olen ostanut upeaa, mustaa ruokaa eli mustekalan musteella värjättyä pastaa. Nyt pinkki tuna ja musta pasta kohtaavat lautasella.

Inkivääri-valkosipuli marinotua tonnikalaa värikkään pastan kera
2 hengelle

1 pieni tonnikalapihvi per syöjä
valkosipulia
inkivääriä
hieman makeaa rieslingiä, esim. Columbia Wineryn Rielingiä
sitruunaoliiviöljyä
makeaa chilikastiketta
limemehua
sitruunasormisuolaa
kevätsipulia
säilöttyjä Peppadew-paprikoita
säilöttyjä, grillattuja keltaisia paprikoita
korianteria
ruohosipulia

Leikkaa tuna puolen sentin siivuiksi. Marinoi tunasiivuja sitruunaoliiviöljyssä, johon olet raastanut hyvän annoksen tuoretta inkivääriä sekä puolikkaan solo valkosipulin. Lisäksi ripaus sitruunasormisuolaa.

Leikkaa kevätsipulin vinoiksi paloiksi sekä siivuta keltainen, kauniisti grillautunut paprika. Valmista pastakastike

Värikkäät raaka-aineet ilahduttavat kokkailijaa.

sekoittamalla sitruunaoliiviöljyä, ¼ dl rieslingiä ja limemehua, pari ruokalusikkaa makeaa chilikastiketta, raastettua inkivääriä ja valkosipulia, puoli rkl ruokosokeria ja hippunen sitruunasormisuolaa keskenään. Kastikkeen tulee olla lempeän tulista ja makeaa. Lisää ruokosokeria sen verran, että limen happamuus taittuu.

Laita pasta kiehumaan ja wokkaa samalla sitruunaoliiviöljysä kevyesti sipulit, ota wokki pois liedeltä ja lisää paprikat ja Peppadewt. Paista tunasiivuihin kuumalla parilapannulla raidat. Älä kypsennä tunaa läpikypsäksi, vaan käytä kala kuumalla parilalla, niin että pinnasta tulee kaunis.

Valuta pasta, sekoita joukkoon wokatut väriläiskät ja laita pasta lautaselle. Koristele korianterinlehdillä ja lusikoi päälle kastiketta. Laita viereen tunasiivut ja koristele ne silputulla ruohosipulilla.

Kiikuta annos pöytään, kaada laseihin Columbia Wineryn pehmeää Rieslingiä, laita taustalle soimaan Lauri Tähkän uusin sinkku Polte ja lähde maistelemaan, onko tässä ruoassa riittävästi poltetta sinun makuusi.

Juoma, joka janosi aasialaista

Aasialaiseen kattaukseen.

Columbia Winery Riesling, 2007, USA

Aina tuskaillaan saman ongelman kanssa. Mitä tarjota, kun pöydässä herkkuja idän suunnalta. Tämä jenkkiriesling on todellinen aasialaisen ruoan ystävä. Maku kestää ruoan makeuden, jopa  tulisuudenkin ja viini on kaiken kaikkiaan kelpoa.

Tämä riesling on vaaleanvihreää, lähes läpinäkyvää ja tekijöidensä mukaan muistuttaa Alsacen rieslingejä. Totta, vaikka Alsacen rieslingien runsasta ja räjähtävää makua tässä ei ole.  Viini on tasapainoinen ja maussa on  hieman makeutta ja se onkin se clue, miksi tämä viini vain toimii aasialaisten herkkujen kera. Itse maistelin tätä muun muassa inkiväärillä ja valkosipulilla meheväksi marinoidun tunan kanssa.

Siispä pullo auki,  inkiväärit ja chilit esiin ja keittiöön, mars, mars!

Kukkasia lasissa

Villiä ja vallatonta pullotettuna.

Kepeä, iloinen ja aromikas. Tuoksu tulvillaan rieslingin riemua. Sitruunaa ja intensitettiä. Olotila odotusta täynnä. Ja kyllä – tämä riesling kuplii.

Harmillista.  Tämä riesling ei ole löytänyt tietänsä Alkon valikoimiin. Joiltain lentokentíltä tätä saa ja pari kertaa pullo on tarttunut mukaan. Onneksi. Sillä viini on ostamisen väärti.

Tämä riesling ei ruokaa kaipaa. Vaan se on nautinnollista sellaisenaan. Lauantaipäivän piristys. Kuin kimppu tuoreita kukkia. Osta, jos löydät.

Tahmeaa, mutta toimii!

Jenkkituote on löytänyt Suomen kaupan hyllyille.

Valkoista. Tai vaaleanpunaista. Tahmeaa ja makeaa. Mutta aidosti hyödyllinen löytö ruokakaupan hyllystä. Varsinkin näin joulunaikaan. Tällä saa karkkeihin kuohkeutta ja marenkiin ryhtiä. Ja pilveäkin pehmeämmän kuorrutuksen kakuille.

Marshmallow Fluff eli suomeksi vaikka vaahtokarkkitahma on tuote, jota tutkailin uteliaana muutamia kertoja ostosretken aikana. Kerran sitten mukaan tarttui kaksi purkkia ja ei kun kokeilemaan, mitä tästä Jenkkilän ihmetuotteesta voi tehdä.

Ja kyllä, tahma toimi. Joulufudgeista tuli hyvärakenteisia ja kuohkeita. Riisimurotoffeista tuli makeita ja rapsakoita. Sitruuna-marenkitortun marenkikuorrutus sai uutta ryhtiä. Kolmen valkuaisen vaahtoon lisätään n. 3/4 dl fluffia ja torttu saa hienot vaahtohuiput.

Tästä tuotteesta on moneen kokkailuun, ainakin kun käy Marshmallow Fluffin kotisivulla ja tutustuu The Yummy Bookiin. Ohjeissa tällä maustuu pirtelöt ja leivonnaiset, jopa salaatit ja hienon kuorrutuksen tästä saa kakulle. Pinkinsävyisen tai valkoisen.

Testailu jatkuu..

Hi,sweetie!

Pehmeän fudgen tekeminen kuuluu jouluun valmistautumiseen. Imelä toffeinen tuoksu tulvii taloon. Ja itselle tulee joulufiilis.

Makoisa maapähkinafudge
25-30 palaa

Suloisen pehmeää. Makeaa. Maapähkinäistä. Fudgea joulun herkutteluhetkiin. Helppoa ja oi, niin hyvää.

2,5 dl fariinisokeria
2,5 dl sokeria
2,5 dl maitoa
3 3/4 dl maapähkinävoita
1/2 prk tiivistettyä maitoa (n. 200 g)
25 g voita
ruokaöljyä

Mittaa kattilaan sokerit ja maito, kiehauta. Lisää maapähkinävoi ja tiivistetty maito. Keitä hiljaisellä lämmöllä, kunnes tiputtaessasi fudgea kylmään veteen, pystyt muodostaan pallon. Silloin fudge on parhaimmillaan ja valmista.

Sekoita joukkoon 25 g voita ja sekoita voimakkaasti, koko ajan samaan suuntaan, kunnes fudge alkaa haaleta. Kaada fudge suorakaiteenmuoteoiseen, kevysti ruokaöljyllä voideltuun vuokaan ja anna jäähtyä.

Leikkaa fudge isoiksi paloiksi ja tarjoa jälkiruokana tai kahvin kanssa muiden jouluherkkujen kanssa.

Herkkupala kahvin kera.

Tumma ja täyteläinen suklaafudge
20-25 palaa

3 dl sokeria
50 g voita
1 prk Marshmallow Fluffia
1 vaniljatangon siemenet
100-180 g tummaa suklaata

Voi sulatellaan kattilassa ja joukkoon sekoitetaan purkillinen Marshmallow Fluffia. Seosta keitetään kokoajan samaan suuntaan sekoittaen, kunnes seos muuttuu toffeiseksi ja siitä pystyy muokkaamaan pallon kylmässä vedessä.

Vaniljatangon siemenet ja suklaa lisätään joukkoon voimakkaasti yhteen suuntaan sekoittaen ja fudge kaadetaan jäähtymään öljyttyyn vuokaan. Fudge on helpointa leikellä paloiksi hieman jäähtyneenä, mutta ei täysin kylmänä.

Superhyvä suklaafudge on ihan parasta sellaisenaan. Ja makeuttaa se mukavasti päivän kahvihetkenkin. Tai maistuu konjakin kylkiäisenä kuusenkynttilöitä katsellessa.

Aprikoosi-calvadoskonvehdit ja muita makeita

Kahvipöydän koristus.

Joulukarkeilla ei joulun yltäkylläisyydessä välttämättä ole virkaa. Mutta mieluisaa niiden tekeminen on. Mieleen tulee joulufiilis. Eivät makeiset sitä paitsi koskaan hukkaan mene. Ne voi aina jakaa ystäville lahjoina. Ja pakko myöntää – tulee näitä itsekin syötyä.

Huumaavan hyvät aprikoosi-calvadoskonvehdit

250 g marsipaania
100 g tummaa suklaata
n. 3/4 dl kuivattuja aproikooseja
1/2 dl hyvää calvadosia
suolattomia pistaasin sydämiä

Pilko aprikoosit pieniksi paloiksi ja laita ne maustumaan calvadosiin ainakin pariksi tunniksi. Kun aprikoosit ovat imeneet itsensä maukkaiksi, valuta ne. Sulata tällä välin suklaa vesihauteessa. Raasta marsipaani ja lisää aprikoosipalat ja muokkaa massa tangoksi. Leikkaa tangosta paloja, pyörittele ne palloiksi ja kasta pallot sulaan suklaaseen. Kauniita, pyöreitä konvehteja saat, kun laitat pallot cocktailtikkuihin ennen suklaaseen kastamista ja laitat ne kuivumaan tikkujen kanssa vaikka melonin puolikkaaseen. Kun suklaa hieman jäähtyy, pallot koristellaan rouhituilla pistaasipähkinänpaloilla.

Samaa reseptiä voi soveltaa käyttämällä aprikoosien sijaan cocktailkirsikoita ja liottamalla niitä Kirschissä tai liottamalla kuivattujen luumujen paloja konjakissa. Käytännössä mikä tahansa kuivattu marja tai hedelmä käy; kuivatut karpalot tai mustikat ja mustikkalikööri, limoncello ja sukaatit..lista on loputon.

Pistaasien sijaan kohvehtien pinnan voi koristella raastetulla valkosuklaalla, hasselpähkinärouheella tai vaikkapa sitruunankuoriraasteella.

Näissä konvehdeissä tiivistyy joulun maut ja ainekset. Ja ne ovat vihreässä pistaasihunnussaan somia kahvipöydän koristuksia.

Rapea ja toffeinen.

Rapeat vaahtokarkkitoffeet

1 prk Marshmallow Fluffia (valkoista tai vaaleanpunaista)
n. 25 g voita
n. 2 dl riisimuroja

Voi sulatetaan ja joukkoon lisätään tahmea Marshmallow-vaahto ja seosta keitetään kokoajan sekoittaen reilun viiden minuutin ajan, kunnes seos on hieman keittynyt kokoon. Joukkoon sekoitetaan varovaisesti pari dl riisimurojaja karkkimassa laitetaan jäähtymään öljyttyyn laakeaan vuokaan. Karkit on helpointa leikella paloiksi vielä hieman lämpiminä, sillä niistä tulee kovia, kun toffee kokonaan kylmenee. Nämä rouskuvan ihanat karkit lähtevät tarjolle glögipöydän makeisiksi pölysokerilumen peittäminä.

Muu maa mustikkamakeinen.

Syntisen makeat valkosuklaamustikat

Pensasmustikoita
Valkosuklaata

Sulata valkosuklaa varovaisesti vesihauteessa. Kasta sulaan suklaaseen kuivia, cocktailtikkuun pujotettuja pensasmustikoita ja laita mustikat viileään jäähtymään. Tarjoa valkosuklaamustikoita pienen mustikkaliköörilasillisen kanssa ja voiko marjaisampaa herkkuhetkeä ollakaan?

Vaaleat ja makeat.

Pähkinäyllätykset eli pecanpähkinävalkosuklaat

Pecanpähkinöitä
Valkosuklaata

Sulata valkosuklaa ja sekoita juokkoon rouhittuja pecanpähkinöitä. Tee öljytylle pellille konvehtikekoja, jäähdytä viileässä ja vie tarjolle tuiman espresson kera. Makeaa ja rapeaa!

Ihana, ilmava suklaamousse

Ei tavallinen eikä tylsä.

Suklaamousse on perinteistä perinteisin jälkiruoka. Mutta oiva sellainen. Tämä höyhenenkevyt vaahto jättää suuhun makean jälkimaun. Ja päättää tuhdinkin aterian tyylillä.

Suklaamousse on yllättävän herkullinen ja kauniskin päätös aterialle. Lisäksi se on helpoo valmistaa ja ainesten määrä ei päätä huimaa. Kun kaapista löytyy suklaata ja kanamunia, niin ilmavan jälkiruoan valmistus voi alkaa.

Tässä mousse on tehty puoliksi maitosuklaasta ja tummasta suklaasta. Maitosuklaa antaa mousseen pehmeän, karamellimäisen maun eikä lisäsokeria juuri tarvita. Muutama marja raikastaa makua ja tuo silmäniloa syöjille.

Maitosuklaamousse
6 hengelle

n. 160 g suklaata (puolet Fazerin sinistä ja puolet tummaa suklaata)
4 keltuaista
4 valkuaista

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää halutessasi hieman sokeria. Sulata suklaat kulhossa vesihauteessa. Kun suklaa on sulaa, ota kulho pois hauteesta ja vatkaa keltuaiset suklaiden joukkoon. Tämä on ainoa kohta, jossa voi epäonnistua. Eli suklaa ei saa olla liian kuumaa tai keltuaiset kokkaroituu.

Nostele valkuaisvaahto varovasti suklaaseoksen joukkoon, älä vatkaa, jotta kuohkeus säilyy. Annostele herkku kauniisiin lasiastioihin ja laita vielä jääkaappiin useammaksi tunniksi ennen tarjoilua. Näin kuohkeus on huipussaan tarjoiluhetkellä.

Seuraksi sopii espresso ja hetken juhlistaa makean täyteläinen, italialainen Zenato Recioto della Valpolicella Classico, jota saa Alkosta, nykyään jopa perusvalikoimasta. Tai sopii suklaan makuun myös ranskalainen Sardane Banyuls Grand Cru tummanpuhuvine, mutta marjaisine makuineen.

Hirvipata muhii uunissa pitkään ja hartaasti

Karpalot, mustat torvisieni ja punaviini maustavat muhevaa pataa.

Talvi ei vielä kovasti kolkuttele ovelle. Mutta hirvipata kuuluu pimeään marraskuuhun. Oli maassa sitten lunta tai ei. Hirvenlapa kypsyy uunissa mureaksi ja kastikekin syntyy kuin itsestään.

Syksyn ja talven aikana syödään hirveä. Fileenä, paistina, lihapullina ja tietysti herkullisena patana. Hirvenlapa sopii hyvin pataan pilkottavaksi. Mukaan laitetaan monenmoista hyvää: sieniä, karpaloita ja katajanmarjoja.

Ja punaviiniä lorautetaan joukkoon lähes pullollinen. Viiden tunnin hauduttaminen yhdistää maut ja upea pataruoka syntyy kuin itsestään. Kokkikin saa levätä. Ja nautiskella jäljelle jäävän viinitilkan.

Karpalot ja hirvi tykkäävät toisistaan.

Metsäinen hirvipata
6 hengelle

1,2 kg hirvenlapaa
6 dl punaviiniä
4 dl vettä
2 rkl riistafondia
2 rkl soijaa
10 katajanmarjaa
10 mustapippuria
4 laakerinlehteä
n. 1 dl karpaloita
kourallinen kuivattuja mustatorvisieniä
2 porkkanaa
pala lanttua
pätkä purjoa
4 pientä helmisipulia tai shalottisipulia
4 rkl vehnäjauhoja
1/2 prk mustaherukkahyytelöä (n. 1, 5 dl)
pari tl hunajaa
voita
ruohosipulia

Leikkaa lapa reilunkokoisiksi paloiksi. Pilko vihannekset pieniksi kuutioiksi, pienet sipuli puoliksi. Paista voissa lihapaloihin ruskea pinta, sekoita joukkoon vehnäjauho ja laita palat pataa. Kaada päälle punaviini ja lisää pilkotut vihannekset sekä soija, hunaja, katajanmarjat, pippurit, laakerinlehdet, karpalot ja kuivatut sienet. Sieniä ei tarvitse liottaa etukäteen.

Hauduta pataa uunissa vähintään 4-5 tunnin ajan uunissa kannen alla 150 asteessa. Puolituntia ennenruokailua ota pata uunista, sekoita joukkoon mustaherukkahyytelö. Mikäli liemi on vetistä, lisää vielä vähän vehnäjauhoja nesteeseen sekoitettuna.

Nosta uunin lämpöä viimeiseksi puoleksi tunniksi 175 asteeseen ja anna padan porista ilman kantta. Näin kastike saa hyvän koostumuksen. Tuo pata pöytään tarjolle, ripottele vielä päälle silputtua persiljaa.

Nauti pata vaikka hyvän Barbera D’Alban kanssa, esimerkiksi Pio Cesare maistuu tämän kanssa. Lautaselle vielä muutama suolakurkku, keitettyä perunaa ja vedet kielelle herauttava ruokahetki alkaa. Tässä on tarjolla kaikki metsän maut.

Joulu, joulumpi, glögi!

Glögi tuoksuu ja lämmittää.

Glögikattila lämpenee liedellä. Talossa tuoksuu joulu. Lämmin, mausteinen juoma herkistää ja sykähdyttää sieluun asti. Aika kuluu joulua odotellessa.

Alkon valikoimissa on viitisentoista glögiä. Pullojen äärellä voi vierähtää tovi, jos toinenkin. Maistuuko minun glögissäni tänä vuonna mausteet, marjat ja hehkuuko mukana voimakas alkoholi? Mikä glögi maittaisi?

Tässä hyväksi havaittu kolmen kopla. Kaikki erilaisia ja erilaiseen glögijanoon tarkoitettuja. Mutta näistä irtoaa joulun taikaa.

Loimu 2011, Lignell & Piispanen

Loimu piparinvärisessä pullossaan.

Loimu-glögi on tänä vuonna pukeutunut kauniin pronssiseen takkiin. Makumaailma liikkuu perinteisillä uomilla eli tämä glögi on hyvin viinillinen ja maussa on neilikkaa ja aavistus kanelia. Karpalo tekee tästä glögistä miellyttävän happaman. Joku voi haluta joukkoon hieman makeaa glögitiivistettäkin.

Loimun tuoksu tuo mieleen lapsuuden joulut. Tällainen glögin tuoksu silloin leijaili kotona. Tämä glögi haluaa piparipöytään ja pulkkamäkeen. Lämmittämään laskijaa ja makean pöydän antimien vastapainoksi.

 

Blossa Vinglögg

 

Muikean makea Blossa.

Blossa Vinglögg on makeaa, mausteista ja hyvää sellaisenaan. Miedompaa kuin hehkuviini ja makeampaa kuin perinteinen viiniglögi. Jokainen siemaus tuntuu vievän lähemmäs joulua.

Kattilasta karkaa ilmaan kardemumman ja rusinan tuoksu ja onpa glögiin piilotettu piparinkin makua.

Tämä glögi on niin muikeaa, että se ei seuraa kaipaa. Mutta jos jotain kuitenkin haluaa glögin kanssa maistella, niin stiltonin ja piparkakun runsas makumaailma saa tästä oivan kaverin. Tätä glögiä haluan nauttia joulupukkia odotellessa ja silloin, kun pakkanen on purrut posket punaisiksi ja sormet kohmeisiksi.

 

Hehkuviini

 

Vanha, kunnon hehkuviini.

Tämä tumma ja tulinen viinijuoma on ollut suomalaisten joulussa mukana jo 1950-luvulta alkaen.

Hehkuviiniä, tosin kuin muita glögejä, saa Alkosta läpi vuoden.

Hehkuviini saa nimensä mukaisesti posket hehkumaan ja veren kiertämään. Tätä juodessa tuntee, kuinka joulu saavuttaa joka solun. Itse pidän hehkuviinistä, kun sen voimakasta makua hieman pyöristää omenamehulla tai glögimehulla ja lorauttaa mausteeksi vielä jotain makeaa, kuten kirschiä, portia tai cassislikööriä. Hehkuviini on aina se ensimmäinen glögi, jolla avaan tien jouluun.

 

Herrljungan omena-inkivääriglögi

 

Ihana, makea ja erilainen glögi, joka toimii hienosti erilaisissa vaalean glögin sekoituksissa. Inkivääri maistuu miedosti, omenan maku on hallitsevampi.

 

Itse sekoitin tämän joukkoon omenaviiniä ja annoin tähtianiksen vielä maustaa juomaa, niin tuloksena syntyi huumaavan herkullista, vaaleaa glögiä aattoyön ratoksi.