Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘hirvipata’

Karpalot, mustat torvisieni ja punaviini maustavat muhevaa pataa.

Talvi ei vielä kovasti kolkuttele ovelle. Mutta hirvipata kuuluu pimeään marraskuuhun. Oli maassa sitten lunta tai ei. Hirvenlapa kypsyy uunissa mureaksi ja kastikekin syntyy kuin itsestään.

Syksyn ja talven aikana syödään hirveä. Fileenä, paistina, lihapullina ja tietysti herkullisena patana. Hirvenlapa sopii hyvin pataan pilkottavaksi. Mukaan laitetaan monenmoista hyvää: sieniä, karpaloita ja katajanmarjoja.

Ja punaviiniä lorautetaan joukkoon lähes pullollinen. Viiden tunnin hauduttaminen yhdistää maut ja upea pataruoka syntyy kuin itsestään. Kokkikin saa levätä. Ja nautiskella jäljelle jäävän viinitilkan.

Karpalot ja hirvi tykkäävät toisistaan.

Metsäinen hirvipata
6 hengelle

1,2 kg hirvenlapaa
6 dl punaviiniä
4 dl vettä
2 rkl riistafondia
2 rkl soijaa
10 katajanmarjaa
10 mustapippuria
4 laakerinlehteä
n. 1 dl karpaloita
kourallinen kuivattuja mustatorvisieniä
2 porkkanaa
pala lanttua
pätkä purjoa
4 pientä helmisipulia tai shalottisipulia
4 rkl vehnäjauhoja
1/2 prk mustaherukkahyytelöä (n. 1, 5 dl)
pari tl hunajaa
voita
ruohosipulia

Leikkaa lapa reilunkokoisiksi paloiksi. Pilko vihannekset pieniksi kuutioiksi, pienet sipuli puoliksi. Paista voissa lihapaloihin ruskea pinta, sekoita joukkoon vehnäjauho ja laita palat pataa. Kaada päälle punaviini ja lisää pilkotut vihannekset sekä soija, hunaja, katajanmarjat, pippurit, laakerinlehdet, karpalot ja kuivatut sienet. Sieniä ei tarvitse liottaa etukäteen.

Hauduta pataa uunissa vähintään 4-5 tunnin ajan uunissa kannen alla 150 asteessa. Puolituntia ennenruokailua ota pata uunista, sekoita joukkoon mustaherukkahyytelö. Mikäli liemi on vetistä, lisää vielä vähän vehnäjauhoja nesteeseen sekoitettuna.

Nosta uunin lämpöä viimeiseksi puoleksi tunniksi 175 asteeseen ja anna padan porista ilman kantta. Näin kastike saa hyvän koostumuksen. Tuo pata pöytään tarjolle, ripottele vielä päälle silputtua persiljaa.

Nauti pata vaikka hyvän Barbera D’Alban kanssa, esimerkiksi Pio Cesare maistuu tämän kanssa. Lautaselle vielä muutama suolakurkku, keitettyä perunaa ja vedet kielelle herauttava ruokahetki alkaa. Tässä on tarjolla kaikki metsän maut.

Read Full Post »